Viisi vuotias esikoiseni on varsin sydämellinen ja toisista välittävä tapaus -kerrassaan ihana pieni mies.
Keskiviikkona minulle iski mikreeni, laitoin lapsille lastenohjelman pyörimään pystyäkseni lepäämään hetken. Käänsin makkarin sälekaihtimet kiinni ja hautauduin peiton alle.
Yhtäkkiä esikoiseni tuli, alkoi vetämään verhoja vielä ikkunan eteen ja sen jälkeen silitteli päätäni.
Voisiko toinen enää ihanmpi olla? -Tuskin. Mun oma aarre <3

23. Onnenpisara - Tuttu, turvallinen, rakas
Kaiken voisi kiteyttää kaupunkiin Pori.
Siihen kuuluu niin paljon, rakkaita ihmisiä, tuttuja paikkoja täynnä ihania muistoja.
Mummula(t), ystäviä, sukulaisia, perhettä, oma lippukunta.
Nytkin pääsin 1) nauttimaan partion tekemisestä hyvien tyyppien kanssa, 2) kaakaolle rakkaan ystävän kanssa, 3) kahville veljen kanssa, 4) yöksi mummulaan ja 5) Isäkin tuli nähtyä <3
24. Onnenpisara - Tunne, että koti on koti
Kuten edeltä saattaa olettaa, syksyinen muutto pois Porista ei ollut mulle mitenkään yksinkertainen juttu (toki sieltä oon ennenkin ollut poissa, mutta kodilta se on aina tuntunut).
Nyt tuntui kuitenkin hurjan hyvältä huomata bussissa matkalla Turkuun, että ajattelin olevani tulossa kotiin, että oli kiva käydä Porissa. Siis käydä. Siis tulla kotiin. Vau.
Täällä on hyvä. Juuri nyt. Juuri minun. Ja se on hyvä.
<3
VastaaPoistaVoi Mari, olet valloittava!! :)
VastaaPoista